Verottajan some-urkinnan oikeuksista nousi kohu

Tietosuoja-asetuksen perusajatus on, että ennen henkilötietojen käsittelyä tulee olla selkeä oikeusperuste, joka käsittelyn oikeuttaa. Esimerkiksi sopimus tietyn palvelun tuottamuksesta tai rekisteröidyn antama suostumus ovat esimerkkejä asetuksen määrittämistä oikeusperusteista.

Ranskassa esitetään nyt verottajalle yleistä oikeutta käsitellä kansalaisten yksityisiä sosiaaliseen mediaan lisäämiä henkilötietoja. Tällä tarkoitetaan siis kuvia, profiilitietoja, sijaintipäivityksiä, keskusteluja, videota ja niin edelleen. Tavoitteena on saada kiinni veronkiertäjiä. Nyt keskustellaan siitä, oikeuttaako tällainen tavoite massoittai tapahtuvan tietojenkeruun sekä profiloinnin, joka välttämättömästi kohdistuu pääosin ihan kuuliaisiin, veroja maksaviin ja lakeja noudattaviin kansalaisiin.

Laissa on 3 vuoden koeaika, mutta se on sivuseikka. Hyväksyttäessä syntyy valtava tietokanta täynnä ihmisten yksityisiä tietoja. Miten näitä tietoja tullaan tarkemmin käyttämään, miten tiedot tullaan suojaamaan, miten pitkään tietoja säilytetään? Nämä ovat tietosuojan peruskysymyksiä, johon myös viranomaisen olisi hyvä tällaisissa kysymyksissä vastata - tarkasti.

Jos ei ole mitään salattavaa, onko OK valvoa?

Tietosuojassa ei ole kyse tiedon salaamisesta vaan suojaamisesta. Vaikka meillä ei olisi salattavaa, meillä varmasti on tietoja, joita haluamme suojata?

Tarvitsemme tietosuojaa lisäksi yleisten uhkien, kuten identiteettivarkauksien, syrjinnän tai filter bubblejen estämiseen, jotka voivat syntyä tietosuojan pettäessä. Yksityisyyden pitäisi aina olla oletusarvo - sen tarpeellisuutta ei pidä joutua perustelemaan.

Varo mitä sanot internetissä?

Suomessa on totuttu tiukkaan linjaan yksityisyydensuojaan liittyvissä asioissa. Täällä esimerkiksi kaikenlainen työntekijöiden tekninen valvonta vaatii organisaatiota toteuttamaan YT-neuvottelut. Lisäksi myös viranomaiset ovat saaneet tiukkaa kritiikkiä, kun hankkeissa tietosuoja on pettänyt (mm. Trafin ajokorttitietopalvelu).

Onko oikein, että viranomaiset troolaavat Internetiä etsiessään epäilyttäviiksiä? Jos on, hiljalleen ihmiset alkavat toimia normaalissa verkossa kuten valvotut. Miten toimisit kotona, jos joku katselisi kaikkea tekemääsi?

"Varmoja merkkejä rikoksista" - ihanko oikeasti?

Tiedonkeruun avulla viranomaiset kokevat pystyvänsä saamaan "varmoja merkkejä veronkierrosta, salakuljetuksesta ja muista laittomuuksista". On helppo ymmärtää, että jos asuinpaikaksi on ilmoitettu muu kuin Ranska, ja someen tulee jatkuvasti sisältöä Ranskasta, ei tarvita kovinkaan kehittynyttä tekoälymoottoria tämän havaitsemiseen. Enemmän kuitenkin ihmetyttää, paljastavatko rikolliset todella puuhiaan huolettomalla some-postailulla? Ja kuinka vaikka liitokset salakuljetuksiin todetaan? Ja ovatko kaikki rikollisetaktiivisia somettajia?

Tottakai on hienoa, jos pystytään kytkemään edes joitain rikoksia. Sosiaaliseen mediaan lisättyjen yksityisten tietojen troolaukselle varmasti voisivat keksiä ylhäisiä tavoitteita viranomaisten lisäksi esimerkiksi tutkijat, rekrytoijat tai markkinoijat. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että meidän pitäisi jyrätä yksilön vapauksien ja ihmisoikeuksien yli. Niiden pitäisi olla kaiken perustana.

Todennäköistä on, että asia etenee Ranskassa

Lakialoitetta esittävän presidentti Macronin puolueella on enemmistö Ranskan parlamentin alahuoneessa. Aloitteen uskotaan menevän läpi vielä tämän vuoden puolella. Puolue on perustellut aloitettaan keskiliäästi mm. sanoen, että muuallakin (eli Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa, jotka eivät ole mitään tietosuojan kehtoja) näin toimitaan.

Jos siis kehityskulku ahdistaa, täältä käsin voimme todennäköisesti vain seurailla kehitystä ja pyrkiä estämään vastaavat kehityskulut kotikulmilla.

‍

‍